Suomalainen rahapelijärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista yksittäisten toimien sijaan
Arpajaislain uudistus tuo pakollisen tunnistautumisen hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin. Peluurin mukaan uudistus tulisi ulottaa myös pelisaleihin ja tunnistautumisen lisäksi tarvitaan myös muita tehokkaita pelaamisen hallinnan työkaluja. Vaikka uudistus on hyvin tervetullut, ei nykyinen esitys ole rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta riittävä.
Ehdotus uudeksi arpajaislaiksi on lausuntokierroksella. Lakiehdotuksessa esitetään pelaajan pakollista tunnistautumista hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin esimerkiksi kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla. Veikkauksen omissa pelisaleissa pelaaminen ilman tunnistautumista olisi edelleen mahdollista.
Pelisalit mahdollistavat riskipelaamisen jatkamisen ilman tunnistautumista
Nykyisen esityksen mukaan Veikkauksen Pelaamoiden ja Feel Vegasien noin 2 580 peliautomaattia jäisivät uudistuksen ulkopuolelle. Laki astuu voimaan vuonna 2021, minkä jälkeen lain vaikuttavuutta tullaan arvioimaan ja tulosten perusteella pakollinen tunnistautuminen voidaan laajentaa myös pelisaleihin.
Peluuri ei pidä tunnistautumisen viivyttämistä pelisalien osalta perusteltuna. Viivytys johtaisi todennäköisesti riskipelaamisen siirtymiseen pelisaleihin, kun pelaajan tunnistautuneen pelaamisen rajat tulevat vastaan. Peluurin ja Peliklinikan asiakastyössä saatujen kokemusten perusteella pelisaleissa pelaaminen myös eroaa kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla pelaamisesta monin tavoin.
– Pelisalien automaatteja pelataan enemmän ja suuremmilla panoksilla, joten pelaajan tappiotkin ovat suurempia. Pelisalien henkilökunnalla ei ole nykyisellään riittävästi välineitä puuttua ongelmalliseen pelaamiseen, Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen kertoo.
Rahapelien mainonnan ja markkinoinnin rajoittaminen tulisi sisältyä lakiuudistukseen
Lähtökohtaisesti pakollinen tunnistautuminen on hyvin tarpeellinen uudistus, joka oikein hyödynnettynä voi tehokkaasti ehkäistä ja vähentää pelihaittoja. Tunnistautuminen on kuitenkin vain väline, joka mahdollistaa varsinaiset haittoja vähentävät toimenpiteet. Rinnalle tarvitaan muitakin pakollisia pelaamisen hallinnan työkaluja, joita tulee tarjota pelaajille aktiivisesti. Nykyinen ehdotus ei tällaisia työkaluja sisällä, vaan ne on jätetty säädettäviksi asetuksilla. Esityksessä ei myöskään huomioida monia asiantuntijoiden aiemmin esittämiä uudistustarpeita.
– Esimerkiksi rahapelien mainonnan ja markkinoinnin rajoittaminen on yksi hyvin olennainen kysymys rahapelihaittatyössä. Suurimmalle osalle ihmisistä runsas rahapelimainonta aiheuttaa tuskin ongelmia, mutta rahapelaamisen hallinnan vaikeuksien kanssa kamppailevalle voi mainos laukaista tuhoisan pelikierteen, Silvennoinen huomauttaa.
Rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen tarvitaan rahapelipoliittinen ohjelma
Nykyinen esitys ei ole rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta riittävä. Tarvitaan kansallinen rahapelipoliittinen ohjelma, jossa määritellään selkeät ja johdonmukaiset tavoitteet suomalaiselle rahapelijärjestelmälle. Periaatepäätöksellä tulisi asettaa selkeät tavoitteet rahapelien tarjonnalle ja valvonnalle, rahapelihaittojen ehkäisylle, hoidolle ja tutkimukselle sekä peliyhtiön tuotoille.
– Rahapelihaittojen ehkäisy on suomalaisen rahapelipolitiikan ja rahapelijärjestelmän keskeisin tavoite, joka ei nykyisillä toimenpiteillä toteudu riittävällä tavalla. Nyt annetussa esityksessä tartutaan vain yksittäiseen toimenpiteeseen kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen rahapelipoliittisen ohjauksen sijasta, Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen harmittelee.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.
Peluurin toiminnan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Perustehtäväämme toteutamme tuottamalla valtakunnallisia tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä välittämällä ja tuottamalla tietoa peliongelmasta, sen ehkäisystä ja hoidosta. Peluuri toimii osana Peliklinikkaa, joka kokoaa yhteen ja kehittää sekä julkisia että järjestöjen tuottamia pelihaittapalveluja. Näissä palveluissa kohtaamme vuosittain tuhansia pelaajia, läheisiä sekä peliongelmia työssään kohtaavia ammattilaisia.