Unibetin F1-insider Mika Häkkinen analysoi uusimmassa kolumnissaan vielä viime viikonlopun Monacon GP:tä, jossa hänkin pääsi ajohommiin kyyditsemällä muun muassa Game of Thrones -tähtiä. Häkkinen puolustaa tylsäksi haukuttua kisaa muistuttamalla sen erityisestä luonteesta ja historiasta; hänen mukaansa Monaco on ennen kaikkea kuljettajan rata, jossa virheistä rankaistaan heti. Mestari oli myös mielissään Valtteri Bottaksen kypärävärityksestä, joka kunnioitti ”Häkän” voittoa radalla vuonna 1998.
Monaco on erityinen paikka ja Monacon GP ainutlaatuinen tapahtuma. Sunnuntain voitto oli silmin nähden tärkeä Daniel Ricciardolle. Jos voisi voittaa vain yhden kisan elämänsä aikana, veikkaan että moni valitsisi Monacon, koska se on kaikista tunnetuin ja historiallisin.
Daniel Ricciardon tapauksessa hetken erityisyys ei johtunut vain Monacosta, vaan myös siitä, että hänen piti ajaa 50 kierrosta vain 75 prosentin tehoilla Red Bullin hybridijärjestelmän hajottua. Kaksi vuotta sitten voitto karkasi hänen käsistään pieleen menneen varikkopysähdyksen takia, joten ei ihme, että mies kutsui tulosta ”revanssiksi”.
Hybridijärjestelmän vian seurauksena jarrut olivat vaarassa ylikuumentua, joten Ricciardon piti välttää seiska- ja kasivaihteiden käyttöä sekä pitää samalla Sebastian Vettelin Ferrari takanaan. Millä tahansa muulla radalla tämä olisi ollut mahdoton tehtävä, mutta Monacossa maksimitehot eivät ole yhtä tärkeitä, ja lisäksi radalla on erittäin vaikea ohittaa. Jos auton pitää oikeassa paikassa, takana oleva ei pääse ohi.
Jotkut kuljettajat ja fanit ovat sanoneet sunnuntain kilpailua tylsäksi juuri ohittamisen vaikeuden takia. Monacon haaste liittyy kuitenkin siihen, että pitää osata ajaa tarkasti ja täysillä 78 kierrosta tiukasti mutkittelevalla radalla, jossa yksikin virhe vie seinään. Monacossa ajetaan pikemminkin rataa vastaan kuin toista kuljettajaa. Se vaatii sataprosenttista keskittymistä.
Tuttu väritys Valtterin kypärässä
Ricciardon onnellinen ilme muistutti minua omasta Monacon voitostani vuonna 1998. Valtteri Bottas yllätti minut ajamalla kisan kypärässä, joka oli maalattu minun väreihini voittoni kunniaksi. Se oli hieno ele maanmieheltäni. Arvostin ajatusta todella. Oli myös hienoa kuulla, miten Valtteri kertoi urani ja saavutusteni innostaneen häntä.
Valtterin kisa olisi voinut päättyä eri tavalla, jos Ricciardo olisi pystynyt ajamaan täyttä vauhtia, jolloin kärkinelikko olisi voinut joutua pulaan ultrapehmeiden renkaidensa kanssa. Valtteri valitsi erilaisen taktiikan ja vaihtoi kierroksella 17 alleen superpehmeät renkaat. Hän oli loppua kohden paljon nopeampi kuin edellä ajaneet. Mutta sellainen Monaco on. Joskus tarvitaan hieman onnea, turva-auto tai sadekuuro sekoittamaan pakkaa.
Ferrarin saavutuksena oli Sebastian Vettelin toinen ja Kimi Räikkösen neljäs sija. Sinänsä hyvä tulos, mutta se myös osoitti sen, ettei Ferrari ole Mercedeksen ainoa haastaja tänä vuonna. Radasta riippuen uskon Red Bullin, Ferrarin ja Mercedeksen voittavan tällä kaudella lisää kisoja. Ainoa kysymys kuuluu, mitkä radat sopivat kenellekin, sillä kullakin autolla näyttää olevan omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Nimekkäitä vieraita auton kyydissä
Minun Monacon viikonloppuni kului kiireisissä merkeissä. Tapasin monia bisnesvieraita ja vaihdoin kuulumisia ystävieni kanssa. Ajatin myös vieraita ympäri rataa McLaren P1 -autollani, mikä oli erittäin nautinnollista. Suoraan sanoen en olisi halunnut lopettaa, koska minulla oli niin hauskaa.
Eräät matkustajani olivat näyttelijät Nikolaj Coster-Waldau ja Kit Harington, jotka tunnetaan Game of Thrones -ohjelmasta (Jaime Lannister ja Jon Snow). He olivat tilaisuudesta innoissaan, joten annoin heille kunnon maistiaisen McLaren P1 -auton vauhdista. Voisin kertoa mitä he sanoivat, mutta se ei varmaan olisi sallittua tässä kolumnissa. Sen verran voin paljastaa, että he eivät ikinä unohda sitä!
Siitä Monacossa on kyse. Se on kuljettajan rata. Monacossa tehdään jotain, joka ei vaikuta mahdolliselta F1-autoilla. Vaikkei ohittaminen olekaan helppoa, radan dynaamiset ominaisuudet tekevät siitä erityisen. Jopa McLaren P1:llä saavutin tunnelissa 230 kilometrin tuntinopeuden. Ei hassumpaa kaupunkiajossa.
Mika Häkkinen, Unibet F1 Insider
Lähde: Unibet